Oletko haaveillut omasta unelmabisneksestä? Mielessä on se täydellinen liikeidea, mutta vielä et ole tehnyt loikkaa yrittäjäksi? Mikä sitten viivyttää bisneksen aloittamista? Joskus aika ei ehkä ole vielä kypsä yrityksen perustamiselle – perhesyiden, maailmantalouden tai mielenkiintoisen työuran takia kenties. Ja joskus ehkä vain siksi lykkää sen unelmabisneksen perustamista, koska paperityötä on edessä melkoinen määrä.

Jos suunnittelet hakevasi starttirahaa, tämä blogipostaus on juuri sinulle! Ja heti kärkeen tärkein vinkki starttirahasta.

Jos aiot hakea starttirahaa, älä hae y-tunnusta tai aloita yritystoimintaa ennen kuin olet ollut yhteydessä TE-keskukseen ja tehnyt sen starttirahahakemuksen. Aloitettuun yritystoimintaan ei saa enää starttirahaa, joten liian nopealla toiminnalla menetät pahimmillaan 4.440-8.880 € puhdasta rahaa. Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan enintään viideltä kalenteripäivältä viikossa. Vuonna 2023 starttiraha on 37,21 €/pvä, noin 740 €/kk. Sitä myönnetään puoli vuotta kerrallaan 1-2 kertaa.

Poikkeuksena tähän ”Älä aloita yritystoimintaa, ennen kuin haet starttirahaa”-sääntöön on, jos sivutoiminen yrittäjyys laajennetaan kokoaikaiseen yrittäjyyteen. Kysy tarkempia neuvoja TE-keskuksesta.

Jos olet hakemassa starttirahaa tai pankkilainaa, tarvitset liiketoimintasuunnitelman sekä rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Itse suosittelen liiketoimintasuunnitelman sekä siihen kuuluvien laskelmien tekemistä ihan jokaiselle yrittäjyyttä miettivälle, vaikka ei tarvitsisikaan yritykselleen ulkopuolista rahoitusta tai pärjäisi ilman starttirahaa. Yrittäjäksi aikovalla on yleensä hyvä liikeidea ja visio tulevaisuudesta, mutta ajatusten kirjoittaminen liiketoimintasuunnitelmaksi auttaa täsmentämään liikeideaa. Ja ne laskelmat taas kertovat aika kaunistelematta, että miten paljon pitää saada myyntiä, että yritys on kannattava ja itselleen saa kunnon palkan. Tai onko se mahtava idea ylipäätään kannattava – sekin on hyvä tietää, ennen kuin satsaa kaikki rahansa ja paljon aikaa yritykseen ja yrittäjyyteen.

Ilmaista apua

Apua ja tukea on saatavilla ihan ilmaiseksi esimerkiksi Uusyrityskeskuksesta tai muista yritysneuvontaorganisaatioista. Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy vastaus kaikkiin eteen tuleviin ongelmiin, ainakin lähes kaikkiin, mutta niiden etsiminen voi olla haastavaa – tai ainakin se vie aikaa. Ja varsinkin jos olet hakemassa starttirahaa, tarkkuusharjoituksia riittää – eri TE-keskuksilla on omat ohjeensa ja vaatimuksensa. Jotkut alueet vaatii yrittäjyyskurssin käymisen ennen starttirahan hakua ja toiset alueet taas ei. Ja sitten on vielä kuntakokeilu ja eri kuntien ja kaupunkien ehdot..

Liiketoimintasuunnitelma

Paperille laitettu liiketoimintasuunnitelma auttaa sinua tarkentamaan liikeideaasi ja kertoo, miten liikeidean käytännössä toteutat – mitä myyt, kenelle myyt, kuka on asiakkaasi ja paljon muita yksityiskohtia. Liiketoimintasuunnitelmassa on olennaista kuvata yrityksen ja yritystoiminnan keskeiset tiedot, oman osaamisen sekä tulevaisuuden suunnitelmat eli vision. Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelma laskelmineen antaa ulkopuoliselle selkeän käsityksen yrityksen kannattavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Jos olet hakemassa starttirahaa, niin tarkista, että liiketoimintasuunnitelmastasi löytyy vähintään ne tiedot, mitä TE-keskus edellyttää starttirahahakemuksella. Hyvä listaus sisällöstä löytyy esimerkiksi Uusyrityskeskuksen sivulta täältä

Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen kuuluu olennaisena osana laskelmien teko. Laskelmat tehdään liiketoimintasuunnitelman pohjalta ja niiden avulla kuvataan lukuina, mikä unelmabisneksesi on – mihin rahaa kuluu ja paljonko tavoitellaan myyntiä. Starttirahahakemuksessa edellytetään rahoitus- ja kannattavuuslaskelmien tekemistä, mutta käytännössä sinun tulee tehdä myös tuotehinnoittelu ja arvioida myynnin suuruus myytyinä palveluina tai tuotteina. Erityisesti pelkkää palvelua tai digituotteita myytäessä hinnoittelu on olennainen osa kannattavuuslaskelmaa, koska muuten ei aidosti pystytä arvioimaan yrityksen myynnin määrää euroina ja sitä, onko arvio kuinka realistinen.

Rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat

Liiketoimintasuunnitelman rahoituslaskelmassa arvioidaan, paljonko yrityksen perustamiseen ja ensimmäisiin kuukausiin tarvitaan rahaa sekä mistä tämä raha tulee.

Rahoituslaskelmassa listataan ylös investoinnit ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät hankinnat eli mihin rahaa menee aloitusvaiheessa. Lisäksi täytyy huomioida käyttöpääoma eli varmistaa, että yrityksen kassassa on rahaa pakollisiin laskuihin ensimmäisinä toimintakuukausina. Käyttöpääoma pitää yrityksen perustamisvaiheessa käytännössä tulla joko yrittäjän omana rahoituksena tai lainarahana tai muuna ulkopuolisena tukena tai avustuksena. Sitten kun yritys toimii normaalisti, käyttöpääoma kertyy yritykseen tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavasta katteesta. Lisäksi tähän kohtaan on hyvä varata pieni summa yllätyksille, esimerkiksi jos toimistokalusteita ei saadakaan hankittua budjetoidulla summalla.

Toinen osa rahoituslaskelmaa on kirjata ylös, mistä yritys saa rahat näihin alkuvaiheen menoihin. Käytännössä rahaa tulee useimmiten yrittäjän ja/tai yrittäjän läheisten rahasijoituksena. Lisäksi saatetaan hakea pankkilainaa tai julkisen sektorin myöntämää tukea tai avustusta. Rahoituslaskelma kuvaa siis yritystoiminnan aloituksen kustannuksia ja millä ne maksetaan. Tämä raha kuluu ennen kuin yritys on käytännössä toiminut vielä ainuttakaan päivää.

Kannattavuuslaskelmassa lasketaan sitten, miten kannattavaa yritystoiminta on eli jääkö ideasta voittoa viivan alle ja kuinka paljon sitä jää. Starttirahaa haettaessa lomakkeella lähdetään liikkeelle yrittäjän palkkatavoitteesta ja siihen lisätään rahoituskustannukset ja verot. Näin päädytään käyttökatetarpeeseen, starttirahan hakemuslomakkeelta löytyvään sanahirviöön. Käyttökate on talouden termi, jolla kuvataan yritystoiminnan kannattavuutta.

Starttirahan saamisen yksi edellytys on, että yritystoiminta on kannattavaa ja että yrittäjä pystyy nostamaan riittävästi palkkaa elääkseen sillä. Voin lohduttaa, että starttirahalomakkeen laskelmaosio on talouden ammattilaisellekin hetken lukujen summailun paikka, kun laskelmapohjan sai eteensä ensimmäistä kertaa. Asiat kyllä selitetään, mutta voi olla olo kuin Ikean kalusteen kasausohjeesta olisi jäänyt yksi aukeama pois.

Olennainen osa kannattavuuslaskelmaa on yrityksen (kiinteät) kulut. Kannattavuuslaskelmalle otetaan ne yrityksen toimintaan liittyvät kuluvan vuoden kulut eli mihin sitä yrityksen rahaa kuluu siinä tilikauden aikana. Esimerkkeinä kuluista on mahdollisten ulkopuolisten työntekijöiden palkat, liiketilan vuokrat, kirjanpidon kulut, toimistotarvikkeet ja muut toimistokulut. Mallia voi ottaa vaikka netistä löytyvästä tuloslaskelmamallista, mutta starttirahahakemuksen pohjalla saa jo oikein pätevän kulut-osuuden kannattavuuslaskelmalle.

Jos liikeideaasi kuuluu myydä asiakkaalle joku konkreettinen tavara tai tuote – tavara, jonka itse olet ensin ostanut yritykseesi ja myyt sen jälkeen eteenpäin asiakkaalle – sinun pitää lisätä laskelmaan näiden tuotteiden ostohinta. Sitten aletaan summailla lukuja yhteen: käyttökatetarve, kulut ja myytäväksi tarkoitettujen ostojen arvo. Nyt sinulla on luku, paljonko tavoittelet liikevaihtoa eli myyntiä (ilman arvonlisäveroa).

Mielestäni tästä starttirahan edellyttämästä laskelmasta jää puuttumaan yksi olennainen laskelman osa eli arvio myynnistä, erityisesti palveluiden tai digituotteiden myynnistä. Näiden ”tuotteiden” hinta ei perustu mihinkään olemassa olevaan lukuun, vaan niiden arvo syntyy siitä sisällöstä – siitä mitä asiakas on niistä valmis maksamaan tai myös mitä yrittäjä uskaltaa niistä laskuttaa. Palvelu- ja digituotteiden hinnoitteluun ja lukujen uskottavuuteen pitäisi myös panostaa.

Liiketoimintasuunnitteluvaiheessa hinnoittelua tehtäessä pitää minimissään osata arvioida palvelun tai digituotteen sisältö (mitä myydään, kuinka kattava paketti on), paljonko sen toteuttaminen vie aikaa, teetkö sen kerran (verkkokurssi) vai aikaa rahasta-tyyppisestä eli mikä on realistinen määrä myydä kyseistä palvelua tai digituotetta esimerkiksi kuukaudessa. Ja sitten pitää miettiä myös hintalappua tälle. Nyt päästään laskemaan: tiedetään, paljonko palvelua tai digituotetta pystyy (ajan puolesta tai asiakkaiden riittävyys markkinassa ko tuotteelle) myymään vuodessa ja mikä on palvelun hintalappu. Näin saadaan arvio siitä, mikä on realistinen määrä saada myyntiä vuodessa. Ja tässä on yksi nopea riskimittari unelmabisneksesi toteuttamiskelpoisuudesta – onhan realistinen myyntimäärä enemmän kuin yrityksesi kustannukset ja palkkatavoitteesi?

Tekemistä vaille valmis

Liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen ja siihen liittyvien laskelmien teko on periaatteessa ihan simppeliä. Monimutkaista siitä saattaa tehdä se, että tietoa pitää hakea monesta paikasta ja hakemuslomake vilisee outoja termejä. Jokainen kuitenkin selviää starttirahahakemuksen ja sen vaatimien liitteiden täyttämistä, mutta se saattaa toki vaatia useampaa tuokiota rauhallisesti hengitellen ja ehkä myös muutaman hyvin nukutun yön asioiden kypsyttelyn ajan. Ehkä tuskallisinta on se, että starttirahan hakemiseen on kyllä olemassa valmis lomake, mutta siinä edellytettävälle liiketoimintasuunnitelmalle ja laskelmille ei ole valmista pohjaa. Aikaa siis menee myös siihen, kun pitää miettiä isoa kokonaisuutta vaikka alkuvaiheessa ei edes hahmota kuin vasta siivun siitä vaadittavasta liiketoimintasuunnitelmasta.

Miksei kukaan ole tehnyt valmista pohjaa liiketoimintasuunnitelmalle ja laskelmille?

Havahduin itse tähän puutteeseen auttaessani asiakasta henkilökohtaisessa valmennuksessa starttirahaan liittyvien liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien teossa. Asiakkaalla onneksi oli valmiina jostain toisaalta saatu liiketoimintasuunnitelman malli, jota täydennettiin sitten vielä vastailemalla myös Uusyrityskeskuksen mallista löytyviin kohtiin. Laskelmapohjat taas oli itselleni mukava tuokio excelin parissa, eli rakensin asiakkaalle valmiiksi excel-pohjat rahoitus- ja kannattavuuslaskelmille ja avasin starttirahalomakkeen termit myös pohjaan. Tuotehinnoittelu tehtiin kokonaan yhdessä asiakkaan kanssa etätapaamisen aikana, samaten laskelmat valmiille pohjille tehtiin yhdessä. Itselleni valmentajana oli selkeästi rooli toimia sparraajana ja tsemppaajana epätoivon hetkellä. Muuten toimin enemmän tulkkina lomakkeiden ja laskelmien termien ja sisällön suhteen, yhdessä miettien rakennettiin hänelle oman unelmabisneksensä laskelmat. Lopuksi vielä käytiin yhdessä läpi liiketoimintasuunnitelmaa ja hiottiin joitain ilmauksia, jotta liiketoimintasuunnitelman tekstit ja laskelmat olivat nätisti synkassa keskenään. Lisäksi mietittiin, miten jotkut talousasiat avattaisiin tekstiin niin ymmärrettävästi, että asiakkaan on helppo itsensäkin muistaa luvun tai laskelman osan tarkoittavan juuri tätä asiaa X.

Kaikkea ei tarvitse osata tehdä yksin, apua on saatavilla. Varaa ilmainen juttutuokio linkistä, niin kartoitetaan yhdessä voisinko minä auttaa.